Cheers to the New Year!
No johan on ollut taas juhlaa kerrakseen! Uuden vuoden ensimmäinen arkipäivä alkoi tänään sutjakkaasti heti klo 07 jälkeen - on se hieno tunne, kun saa itsensä ylös sängystä silloin, kun illalla suunnitteli. Otin kuitenkin pehmeän laskun arkeen ja vietin aamuni rauhallisesti syöden aamupalan, lukien lehteä ja katsoen Once Upon A Time:a (jäi muuten jännään kohtaan!!). Maskit naamaan 15 minuutissa ja eikun töihin.
Viime vuosi oli mahtava. Tiivistimme ystäväni kanssa juuri ennen vuoden vaihtumista sen tärkeimmät kohdat, ja minun tähtihetkeni oli tietysti hääpäivä.
Toisenkin "hääpäivän" vietimme ystävien kanssa syyskuun lopulla, ja se päivä tuli melko selkeästi kakkoseksi. Lisäksi mieleen jäivät ajokortin hankkiminen sekä kesäinen Espanjan-matka.
5:2 -paasto tuli elämääni jollain asteella jäädäkseen, ja sain pitkästä aikaa otteen laihduttamiseen. Suuri osa tuloksista tuhoutui varmasti juhlapyhinä, kun en yskimiseltäni ja räkimiseltäni saanut harrastettua minkäänlaista urheilua. Huomenna uskaltaudun taas salille.
Muistoissa siintää myös noin vuoden takainen, vuosikymmenen pisin flunssa, jolloin katsoin kaksi tuotantokautta Downton Abbey´ä - niistin ja nauroin, niistin ja pyyhin silmäkulmia, niistin ja ihastelin.
Vuodelle 2014 toivon entistä tiukempaa otetta itseni kunnossa pitämiseen ja takamukseni tikistämiseen. Toivon terveyttä, kärsivällisyyttä ja hyvässä suhteessa itseni unohtamista ja itseeni keskittymistä.
En tee tyhjiä lupauksia, mutta yritän keskittyä enemmän positiivisiin asioihin ja unohtaa pienet, mitättömät huolet ja murheet.
Yritän kokata enemmän ja nauttia laadukkaasta ruuasta ja vähentää kahviloissa lounastamista. Niin hemmetin hyvää ruokaa kun meilläkin tehdään, on sääli, että "aikaa ei ole" ruuanlaittoon enempää.
Yritän pitää tiukasti kiinni paastopäivien 500 kilokalorin saannista ja nauttia täysin siemauksin (ja hitaasti) normaalipäivien ruuasta.
Yritän liikkua vähintään kolme kertaa viikossa hikoillen.
Yritän vähentää myöhään valvomista (eli omassa tapauksessani bilettämistä) ja alkoholin käyttöä humaltumistarkoituksessa.
Yritän pysyttäytyä shoppailun rajoittamisessa, ja ostaa vain ne vaatekappaleet, jotka jäävät kummittelemaan mieleeni, ja joita voi yhdistellä monien eri vaatteiden kanssa. Myös laatu on tärkeää. Vien huonosti istuvat vaatteeni ompelijalle ja teetän niistä itselleni sopivat. Kierrätän vanhat retkuni vaatekeräykseen (Vinkki! Esim. H&M ottaa vastaan mistä vaan ostettuja vaatteita ja antaa niistä hyvityksenä lahjakortin) poisheittämisen sijaan.
Sallin itselleni hieronnan kerran kuussa.
Yritän jaksaa nousta ylös aamulla sen verran ajoissa, että voin laskeutua pehmeästi päivään (kuten tänäänkin todettu: päivä lähtee niin paljon paremmin käyntiin rauhassa kuin kiireessä), ja näin ollen ehdin myös tehdä miehelleni aamupalaa useammin.
Käytän vanhat kosmetiikkani pois ennen uusien ostamista. Tämä ei koske alennusmyyntejä siinä tapauksessa JOS ostan jotain mitä olisin kuitenkin ostanut normaalihinnalla myöhemmin.
Haluan toteuttaa vuoden jokaisena kuuna jotain, mistä kenties olen haaveillut, tai jotain, mitä olen ajatellut tekeväni, ja kirjoitan ylös kokemukseni niistä. Pieneen elämääni ei mahdu tässä elämäntilanteessa välttämättä suurten unelmien toteuttamista, mutta pieniä haaveita voi toteuttaa arjessakin, ja ne ovat niitä juttuja, jotka jäävät vuodesta mieleen. Mikään ei ole mielestäni niin pelottavaa, kuin että eletystä elämästäni ei jäisi muistoja, että menisin vaan eteenpäin päivästä päivään, kuukaudesta toiseen, eikä tapahtuisi mitään, mikä rikkoisi arjen. Lupaan itselleni rikkoa arkea ja sanoa enemmän "Kyllä".
Toisaalta lupaan myös sanoa enemmän "Ei", silloin kun se todella tuntuu siltä. Elämä on liian lyhyt jatkuvien ikävien ja kuluttavien asioiden tekemiseen.
Vuoden vaihtumiseen liittyvää lupausten tekoa usein naureskellaan ja ilkutaan, mutta minusta vuoden vaihtuminen on hyvä itsetutkailun hetki, ja jos tämä itsetutkailu tapahtuu vaan vuosittain, on tarpeeksi aikaa kulunut viime vuoden lupauksista. Voi tutkailla sitä, mikä kuluneena vuonna onnistui, missä itse epäonnistui, ja samalla saa punnita arvojaan; ovatko ne edelleen samat kuin vuosi sitten? Mitä muuttaisin elämässäni, jotta tuleva vuosi olisi mahdollisimman hyvä? Pieniä asioitahan monet ylläkin olevat "lupaukset" ovat, mutta pienestä onkin hyvä lähteä. Tärkeintä on tiedostaa asiat, jotka tuovat elämään enemmän huonoa kuin hyvää, ja yrittää muuttaa ne asioiksi, jotka tuovat elämään iloa, onnea, voimia ja kauneutta. Tärkeää on kuitenkin myös listata elämän hyvät asiat, joista jo on kiitollinen, ja yrittää katsella niitä jonkun toisen silmin. Monesti unohdamme, miten hyvin asiat oikeasti ovatkaan.
Kun tänään käyn ostamassa uuden kalenterin, taidan tehdä vielä yhden lupauksen:
Kirjoitan joka päivän kohdalle yhden asian, josta sinä päivänä tunsin kiitollisuutta - pieni juttu, mutta auttaa keskittymään olennaiseen: onnellisuuteen.
Onnellista vuotta 2014, lukijani! Olkoon alkanut vuosi täynnä onnistumisia, ilontäyteisiä päiviä, ilotulitusmaisia rakkauden hetkiä, uusia kokemuksia ja lämpimiä syleilyjä koleana maanantaiaamuna.
Love,
Mrs. T
Viime vuosi oli mahtava. Tiivistimme ystäväni kanssa juuri ennen vuoden vaihtumista sen tärkeimmät kohdat, ja minun tähtihetkeni oli tietysti hääpäivä.
Toisenkin "hääpäivän" vietimme ystävien kanssa syyskuun lopulla, ja se päivä tuli melko selkeästi kakkoseksi. Lisäksi mieleen jäivät ajokortin hankkiminen sekä kesäinen Espanjan-matka.
 |
| Cádiz, I miss you!! |
 |
| Siskokset kuin oluset. |
5:2 -paasto tuli elämääni jollain asteella jäädäkseen, ja sain pitkästä aikaa otteen laihduttamiseen. Suuri osa tuloksista tuhoutui varmasti juhlapyhinä, kun en yskimiseltäni ja räkimiseltäni saanut harrastettua minkäänlaista urheilua. Huomenna uskaltaudun taas salille.
Muistoissa siintää myös noin vuoden takainen, vuosikymmenen pisin flunssa, jolloin katsoin kaksi tuotantokautta Downton Abbey´ä - niistin ja nauroin, niistin ja pyyhin silmäkulmia, niistin ja ihastelin.
Vuodelle 2014 toivon entistä tiukempaa otetta itseni kunnossa pitämiseen ja takamukseni tikistämiseen. Toivon terveyttä, kärsivällisyyttä ja hyvässä suhteessa itseni unohtamista ja itseeni keskittymistä.
En tee tyhjiä lupauksia, mutta yritän keskittyä enemmän positiivisiin asioihin ja unohtaa pienet, mitättömät huolet ja murheet.
Yritän kokata enemmän ja nauttia laadukkaasta ruuasta ja vähentää kahviloissa lounastamista. Niin hemmetin hyvää ruokaa kun meilläkin tehdään, on sääli, että "aikaa ei ole" ruuanlaittoon enempää.
Yritän pitää tiukasti kiinni paastopäivien 500 kilokalorin saannista ja nauttia täysin siemauksin (ja hitaasti) normaalipäivien ruuasta.
Yritän liikkua vähintään kolme kertaa viikossa hikoillen.
Yritän vähentää myöhään valvomista (eli omassa tapauksessani bilettämistä) ja alkoholin käyttöä humaltumistarkoituksessa.
Yritän pysyttäytyä shoppailun rajoittamisessa, ja ostaa vain ne vaatekappaleet, jotka jäävät kummittelemaan mieleeni, ja joita voi yhdistellä monien eri vaatteiden kanssa. Myös laatu on tärkeää. Vien huonosti istuvat vaatteeni ompelijalle ja teetän niistä itselleni sopivat. Kierrätän vanhat retkuni vaatekeräykseen (Vinkki! Esim. H&M ottaa vastaan mistä vaan ostettuja vaatteita ja antaa niistä hyvityksenä lahjakortin) poisheittämisen sijaan.
Sallin itselleni hieronnan kerran kuussa.
Yritän jaksaa nousta ylös aamulla sen verran ajoissa, että voin laskeutua pehmeästi päivään (kuten tänäänkin todettu: päivä lähtee niin paljon paremmin käyntiin rauhassa kuin kiireessä), ja näin ollen ehdin myös tehdä miehelleni aamupalaa useammin.
Käytän vanhat kosmetiikkani pois ennen uusien ostamista. Tämä ei koske alennusmyyntejä siinä tapauksessa JOS ostan jotain mitä olisin kuitenkin ostanut normaalihinnalla myöhemmin.
Haluan toteuttaa vuoden jokaisena kuuna jotain, mistä kenties olen haaveillut, tai jotain, mitä olen ajatellut tekeväni, ja kirjoitan ylös kokemukseni niistä. Pieneen elämääni ei mahdu tässä elämäntilanteessa välttämättä suurten unelmien toteuttamista, mutta pieniä haaveita voi toteuttaa arjessakin, ja ne ovat niitä juttuja, jotka jäävät vuodesta mieleen. Mikään ei ole mielestäni niin pelottavaa, kuin että eletystä elämästäni ei jäisi muistoja, että menisin vaan eteenpäin päivästä päivään, kuukaudesta toiseen, eikä tapahtuisi mitään, mikä rikkoisi arjen. Lupaan itselleni rikkoa arkea ja sanoa enemmän "Kyllä".
Toisaalta lupaan myös sanoa enemmän "Ei", silloin kun se todella tuntuu siltä. Elämä on liian lyhyt jatkuvien ikävien ja kuluttavien asioiden tekemiseen.
Vuoden vaihtumiseen liittyvää lupausten tekoa usein naureskellaan ja ilkutaan, mutta minusta vuoden vaihtuminen on hyvä itsetutkailun hetki, ja jos tämä itsetutkailu tapahtuu vaan vuosittain, on tarpeeksi aikaa kulunut viime vuoden lupauksista. Voi tutkailla sitä, mikä kuluneena vuonna onnistui, missä itse epäonnistui, ja samalla saa punnita arvojaan; ovatko ne edelleen samat kuin vuosi sitten? Mitä muuttaisin elämässäni, jotta tuleva vuosi olisi mahdollisimman hyvä? Pieniä asioitahan monet ylläkin olevat "lupaukset" ovat, mutta pienestä onkin hyvä lähteä. Tärkeintä on tiedostaa asiat, jotka tuovat elämään enemmän huonoa kuin hyvää, ja yrittää muuttaa ne asioiksi, jotka tuovat elämään iloa, onnea, voimia ja kauneutta. Tärkeää on kuitenkin myös listata elämän hyvät asiat, joista jo on kiitollinen, ja yrittää katsella niitä jonkun toisen silmin. Monesti unohdamme, miten hyvin asiat oikeasti ovatkaan.
Kun tänään käyn ostamassa uuden kalenterin, taidan tehdä vielä yhden lupauksen:
Kirjoitan joka päivän kohdalle yhden asian, josta sinä päivänä tunsin kiitollisuutta - pieni juttu, mutta auttaa keskittymään olennaiseen: onnellisuuteen.
Onnellista vuotta 2014, lukijani! Olkoon alkanut vuosi täynnä onnistumisia, ilontäyteisiä päiviä, ilotulitusmaisia rakkauden hetkiä, uusia kokemuksia ja lämpimiä syleilyjä koleana maanantaiaamuna.
 |
| Cheers to the new year! |
Love,
Mrs. T
Kommentit
Lähetä kommentti