Matkamuisteloita


Helle! Aurinko! Aamukasteen jättämä verho smaragdinvihreällä nurmikolla!

Ihanaa, kesä, että tajusit tulla takaisin. Sade ja ukkonen aiheuttivat minulle rytmihäiriöitä.
(Psst! Sade ja ukkonen; tulkaa toki uudestaan kylään, mutta voisimmeko pitää pienen tauon näkemisestä? Voin lähettää työvuoroni teille sähköisesti. Parhaiten minulle sopisi tapaamiset työvuorojen lomassa.)

Palatkaamme helteiden kunniaksi lomatunnelmiin! Vietimme siis 5 päivää Dubrovnikissa sekä 5 päivää läheisellä Lopud -saarella.
Tuntuu hassulta, että kaksi viikkoa sitten makasimme hiekkarannalla Etelä-Euroopassa.
...ja nyt vedän tiukkoja (vai tiukaksi käyneitä?) työhousuja helteen hikoiluttamiin jalkoihini työpaikan vessassa.
Lääh, puuh. Huhhuh.
Tuokaa sangriaa. Jäillä.

Ookoo! Nyt siis asiaan. Toivottavasti seuraavista on apua, jos olet matkustamassa samoihin kohteisiin. Tai sitten saat vaan yksityiskohtaisen kuvauksen mukavasta lomasta.


Matkustus
Lensimme Norwegianilla suoraan Helsingistä Dubrovnikiin, ja lento kesti vähän alle kolme tuntia - ei siis paha! Pointsit Norwegianille; lippujen hinnat eivät päätä huimanneet, ja sekä meno- että paluumatkalla lento oli jopa etuajassa sekä lähtiessä että saavuttaessa perille. Henkilökunta puhui suomea ja oli hyvin ystävällinen.
Dubrovnikissa helpoin tapa kulkea oli bussi. Yksi suunta maksoi 15 kunaa / hlö eli apauttiarallaa pari euroa. Tietysti paikan päällä myydään paketteja, jotka sisältävät pääsylippuja nähtävyyksiin ja samalla vaikka 10 bussimatkaan, mutta me halusimme kulkea omia reittejämme ja nähdä mitä milloinkin mieli teki.
Myös jalan pääsi kulkemaan ihan hyvin, mutta Kroatiassa maasto on todella kukkulaista, joten kuumina päivinä kauppareissukin tuntui kuntoilulta. Pyöräilijöitä ei kauheasti näkynyt, eikä jalkakäytävissäkään ollut hurraamista. Autoilijat ovat aika holtittomia, kuten etelänmaissa yleensäkin.
Lopudilla kuljimme jalan; se on autoton saari, mutta pieniä "takseja" siellä huristeli, jotka mm. veivät turisteja rannalle. Lopudille pääsimme lautalla Dubrovnikista, matka kesti noin tunnin ja hinta oli sama kuin bussilla matkustettaessa, eli halpa. Lopudilta päädyimme ottamaan lähtöpäivälle helpon matkustustavan: hotelli järjesti kuljetukset suoraan saarelta omavalintaisena aikana Dubrovnikin lentokentälle asti. Hintaa kertyi melko roimasti, noin 90€, mutta jos olisimme lähteneet aamun ainoalla lautalla klo 06.20 (lentomme lähti 13.30) olisimme missanneet viimeisen aamun aamupalan (joka oli huikea) ja joutuneet poukkoilemaan laukkuinemme ympäri kaupunkia aikaa tappaen. Ei siis kaduttanut hetkeäkään, vaikka kukkaro kevenikin.

Majoitus
Me löysimme matkakohteemme sekä majoituksemme sattumien kautta Booking.com :ia selailtuamme. Majoituksemme Dubrovnikissa oli huoneistohotelli, joka oli tosi viihtyisä, isompi kuin meidän asuntomme Suomessa. Kiva yllätys oli myös suuri parveke, josta oli meri- ja vuorinäköala. Huoneiston nimi oli Pervanovo Apartments.
Lopudissa halusimme keskittyä hemmotteluun, joten varasimme huoneen neljän tähden Lafodia Sea Resortista. Se taisikin olla pienen saaren ainoa hotelli, mutta muita majoitusmahdollisuuksia olivat mm. huoneistohotellit, joista suurin osa ainakin ulkoapäin näytti tosi siisteiltä.
Suosittelen lämpimästi molempia majoituspaikkojamme!


Lafodia Sea Resort
Hintataso
Suosittelen kaupassa käyntiä ja, jos mahdollista, itse kokkailua; näin säästää huimasti, koska kaupoissa on halpaa. Iso kauppakassillinen täynnä perusaamupalatarvikkeita, pullo viiniä, oluet, juustoa ja pikkupurtavaa taisi ensimmäisenä iltanamme maksaa parikymmentä euroa.
Ravintoloissakin on eroja; turistirysissä kuten Dubrovnikin Vanhassakaupungissa osataan rafloissa pyytää ihan muhkeat hinnat (vrt. muihin etelänmaihin), mutta helmiäkin löytyi, josta olisi kehdannut maksaa jopa enemmän.
Lisäksi minusta on kiva lähteä reissuun niin, ettei joka penniä tarvitse laskea. Suunnitelmia on hyvä tehdä ja laskeskella budjettia, mutta on hyvä säästää aina lomalle vähän "ylimääräistä".

Ruoka 
Yksi mahtavimmista ravintoloista joissa kävimme oli Vanhankaupungin Lady Pi-Pi (sijaitsee korkealla kukkulalla, muurin juurella, kun pääportilta satamaan katsottaessa lähtee vasemmalle kapuamaan jyrkkiä portaita) - hellepäivänä matka oli aika helvetillinen peruskuntoisellekin ihmiselle ja tuntui kestävän ikuisuuden, mutta palkinto oli sen arvoinen! Söimme siellä kahdelle tarkoitetun annoksen grilliruokia (bongasimme ravintolan muurilta tuoksun perusteella; tiedättehän sen tunteen, kun on nälkä, ja jostain vieno kesätuuli tuo nenään puuhiiligrillin ja paistuvan lihan tuoksun... Aah!). Jos menet Dubrovnikiin, niin tätä et voi missata! Jonotimme ravintolaan 20 minuuttia, koska se on pieni, mutta pieni jonottaminen kannattaa. Satuimme hyvään aikaan, sillä jälkeemme tuli iso jono ihmisiä, jotka joutuivat jonottamaan kauemmin. Kannattaa siis suunnata kohti tätä helmeä hieman ennen kuin pahin nälkä yllättää, tai tehdä pöytävaraus :)
Lopudilla saimme hotellillamme hyvää ruokaa, mutta hintataso oli suunnilleen samaa mitä Suomessa. Hyvät pizzat söimme Nikica -nimisessä pizzeriassa. Näköala oli paras, mitä pizzerialta voi toivoa, ja ruoka juomineen kahdelta hengeltä oli parinkympin luokkaa.

Lady Pi-Pi:n grilliherkut!

Maisema pizzerian terassilta Lopudilla
Nähtävää
Dubrovnik on aika pieni paikka (Lopudista puhumattakaan), joten pitkä viikonloppu riittää sen näkemiseen hyvin. Vanhakaupunki on tietysti ykkönen; muurikierros, ravintolat ja putiikit kannattaa tsekata. Muurikierros oli yhdeltä ihmiseltä noin 15€ luokkaa, mutta näköalat ovat huikeat, ja samalla tulee käveltyä kiva lenkki. Rantabulevardi Lapad- kaupunginosassa (huom. älä sekoita Lopudiin!) johtaa aivan ihanalle pikku reitille, jonka varrella on lukuisia "salapaikkoja" piknikille, meren ihailulle, auringonotolle tai salakuohareille (siideriä Kroatiasta ei muuten saa... Sääli!). Tämän tien varrella on myös kuuluisa Cave Bar, tippukiviluolaan rakennettu baari! Terassikin oli kiva, ja luolan sisällä on myös ravintola.




Yhtenä päivänä lähdimme bussilla läheiseen kylään, Trstenoon, jossa sijaitsi upea kasvitieteellinen puutarha. Vettä ropisi pehmeän romanttisesti kun seikkailimme bambujen, laventelien, appelsiinipuiden ja rosmariinien joukossa. Unohtumaton kokemus! Trstenoon pääsi Splitiin menevällä bussilla Dubrovnikin kalasatamasta, ja matka kesti noin 25 minuuttia (bussi kierteli ja kaarteli, kilometrejä ei oikeasti ollut kuin joku 15). Bussikuskilta kysyttäessä hän lupasi jättää oikealla pysäkillä pois (turhaan haaveilin "Next stop - Trsteno" -digikyltistä bussin sisällä).


Lopudilla pakollisia nähtävyyksiä ovat Sunj -ranta (lausutaan "Shun", eikä "Sunch!", kuten minä aluksi arvelin) saaren eteläpuolella sekä saaren korkeimmalla kukkulalla sijaitsevat rauniot. Raunioille kannattaa suunnata joko paikallisen kanssa tai ohjatun ryhmän mukana, tie oli hankalakulkuinen ja mutkitteleva.

Sunj -ranta. Tässä patikoimassa raunioille.
Kaikenkaikkiaan Kroatiaa voi lämpimästi suositella matkakohteeksi sekä pariskunnille että perheille (tai mistäs minä tiedän millaista on matkustaa lasten kanssa, mutta ainakin siellä perheitä oli ja ihan hyvin niillä näytti menevän :D Tuli jopa itselle semmoinen olo, että "hei, voihan sitä reissata sittenkin, kun on lapsi?!" Tietysti sitten varaamme isovanhemmat messiin hoitoavuksi ;) ).

Mutta nyt; nauttikaamme Suomen kesästä!

Alkuviikosta olimme mökillä illan. Saunottiin täydellisen lämpöisessä rantasaunassa ja uskaltauduin kolmesti järveen vilvoittelemaan, paistettiin makkarat, tehtiin salaatit ja jälkiruoaksi nautittiin vaniljajätskiä ja ihanan makeita mansikoita. Sade ropisi kattoon ja pihan vehreys houkutteli tanssimaan sadetanssia. Olisi niin tehnyt mieli kaivaa joku ihanantuoksuinen, vanha kirja hyllystä ja nukahtaa tuonne luonnon keskelle makeille yöunille...

Pian!
(Juhannukseen kaksi viikkoa...!)




Kommentit

Näistä lukijani tykkäsivät