Oscar-humua ja matkakuumetta

Katsoitteko Oscar -gaalaa?


Minä en. Nukuin kiltisti 8 tunnin kauneusuniani, ja uusinnan aikaan suoritin omaa Oscarin arvoista rooliani myyjättärenä.
(Joinain päivinä tuntuu, että kaikki mahdolliset näyttelijänlahjat on tarpeen.)


Meinaan kyllä, että otan takaisin; katson vapaapäivänä Yle Areenasta kuinka hehkeä Cate Blanchett noutaa ansaitun pystinsä parhaasta naispääosasta, kuinka Jennifer Lawrence kaatuu (taas) ja juontaja Ellen tilaa lavalle pizzaa.
Oscar-humu; eihän sitä voi missata!


Kauneusalan ihmisenä minua tietenkin kiinnosti jo etukäteen hurjasti se, miltä starat tänä vuonna näyttävät; punaiselta matolta saa parhaat vinkit omaan juhlalookiin, mitä tulee meikkiin ja hiuksiin.


Koska missasin lähetyksen odotin tietysti sormet syyhyten, että pääsen näppäilemään läppärille Iltasanomien osoitteen. Leidit, jotka ylitse muiden kiinnittivät huomioni upeudellaan, olivat tänä vuonna Sandra Bullock, jo aiemmin mainittu Cate Blanchett sekä Maria Menounos.



Leffat, jotka menevät seuraavaksi katsottavien listalle ovat luonnollisestikin Dallas Buyers Club sekä American Hustle. The Wolf of Wall Street on saanut ystäväpiirissäni ristiriitaiset arvostelut. Leonardo DiCaprion roolityö kuitenkin kiinnostaa aina; siinä on yksi tämän päivän huikeimmista näyttelijöistä. Olisi ansainnut palkinnon jo monen monta kertaa. Leo oli The Great Gatsby´ssäkin ihan loistava. Meni muuten puvustus- ja lavastuspalkinnot ihan oikeaan osoitteeseen!
Tänä vuonna parhaan miespääosan esittäjän palkinnon napannut McConaughey kuitenkin oli taatusti pokaalinsa ansainnut; Matthew´n roolityö sarjassa True Detective on jotain mainitsemisen arvoista.


Vitsi miten ihanaa olisi järjestää kunnon Oscar-valvojaiset joku kerta! Kaikki pukeutuisivat hienosti, olisi kuohuvaa, sormin syötävää pikkuruokaa (kuten sushia, aaah) ja tietenkin veikkauskisa siitä, kuka minkäkin pystin vie.
Ensi vuonna! Tai viimeistään, kun täytän 30. Vois järjestää semmoiset koko yön kestävät Oscar-synttärit, punainen matto ja kaikki! Lähetys katsottaisi tietysti suorana, ja palkintojenjaon jälkeen olisi after partyt.
Jes! Huikee idis. Kolme vuotta aikaa suunnitella. Näistä juhlista tulee spektaakkeli. Varaan oikeudet tähän ideaan (varokin, jos toteutat saman ennen minua! Sana "rouva" kääntyy "raivoksi" nopeammin, kun arvaatkaan).


Olisiko se jotenkin erikoista, että suunnittelisin kolmekymppisiäni kymmenen kertaa kauemmin kuin omia häitäni? No, kolmekymppisenä noita juhlia ei varmaan olekaan joka viikko. Paras siis panostaa kerralla yhtiin juhliin kunnolla, niin voi sitten koko loppuvuoden ottaa iisimmin ja järjestää vaikka ristiäisiä ja pariskuntien kynttiläillallisia (toivottavasti meillä on siinä vaiheessa ihana ja iso koti, jonne kehtaa kutsua väkeä illanviettoon).
(Huom. En ainakaan tarkoituksellisesti harjoita ikärasismia; oma elämäni vaan on luultavimmin juuri tuollaista kolmekymppisenä.)


Matkakohdepohdinnat sen sijaan ratkesivat; lähdemme Kroatiaan! Viisi yötä kaupunkilomaa asunnossa, jossa on keittiö ja muut mukavuudet ja viisi yötä rantalomaa pienellä saarella luksushotellissa. Kaupunkikohteessakin on ranta. Voi harmi... ;) Vielä pitäisi pari kuukautta jaksaa painaa!


No, toisaalta se on pari kuukautta enemmän aikaa päästä sellaiseen kuntoon, että tuntuu mukavammalta näyttäytyä lyhemmissä vaatteissa. Yksi hyvä puoli talvessa on se, että saa kerrostaa vaatteita. Oloni on turvallinen ja itsevarma peittävämmän vaatekerroksen alla. T-paita päällä oloni on monesti hiukan ahdistunut. Kuntosalillakin käytän mieluummin pitkähihaisia paitoja. Siellä tosin on yleensä kylmä, vaikka kuinka huhkisi, joten pitkä varustus on ihan tarpeellinen.


Mutta eipä siis muuta kun tsemppi päälle! Biitsi odottaa!


Aktiivista viikkoa!







Kommentit

Näistä lukijani tykkäsivät