perjantai 1. marraskuuta 2013

Halloweenintapainen

Olin teini-iässä mielettömän kiinnostunut Yhdysvalloista, ihan siihen pisteeseen asti, että se meni jo hivenen fanaattiseksi (osasin Jenkkien presidentit järjestyksessä ulkoa, sekä osavaltiot aakkosjärjestyksessä). Ei siis ollut mitenkään erikoista, että vietin ystäväni (hänkin fani) kanssa Halloweenia, vaikka harva siitä oli Suomessa vielä kuullutkaan. Teimmepä joku vuosi ihan kiitospäivän kunniaksi ateriankin. Oh, those were the days.

Minusta on hassua, miten Halloween käsitetään Suomessa: se on sellainen hauska syyspäivä, jolloin pukeudutaan pelottavasti. On eri asia, jos pidetään Halloween-bileet, tai lasten synttärikekkerit Halloween-teemalla, mutta eihän meillä oikeasti ole mitään syytä viettää sitä, kuten vietämme esimerkiksi pääsiäistä tai joulua, toisin kun jenkkiläisillä, tai vaikkapa briteillä.

Halloween on muinaisten kelttien talven alkamispäivä, jolloin kuolleiden uskottiin liikkuvan maan päällä. Yhdysvaltoihin juhla on tullut irlantilaisten ja skottilaisten siirtolaisten mukana.
Maassamme ei ole anglosaksista siirtolaisuutta! Ainakaan siinä mittakaavassa, että maassamme olisi mitään syytä juhlia tällaisia juhlapäiviä. Jos muslimikulttuuri olisi "in", me viettäisimme ramadania; onhan meillä islaminuskoisiakin maahanmuuttajia.
(Olen muuten varma, että tuosta Ramadan-ajan paastosta tulee vielä joku muotidieetti. "Kesäkuntoon muslimipaastolla!" Jospa tässä dieetissä kuitenkin nautittaisiin vettä päivisin, toisin kun oikean Ramadanin aikaan.)
(Huom! Tämä ei ollut uskonnon arvostelua - mitkään juttuni eivät ole tarkoitettu loukkaaviksi.)

Eihän se ketään satuta, jos meillä Halloweenia vietetään, mutta minua suoraansanottuna vähän ärsyttää mainokset, kuten "Halloween on rantautunut Suomeen!" ja "Miten sinä vietät Halloweenia?".
Eiköhän nyt vaan kaikessa rauhassa vietetä sitä Halloweenin TYYPPISTÄ naamiaisjuhlaa, jos mieli tekee. Ei kuitenkaan yritetä ilman mitään syytä tehdä siitä suomalaista juhlaa. Vai olenko liian tiukkapipoinen? 
Minusta on vallan OK, jos itse kullakin on omia Halloween-perinteitä, niitä on minullakin; pistän oikein mielelläni päälle zombie-morsian -asun ja örisen sohvannurkassa kerran vuodessa, seuraan innoissani kurpitsankaivertamistaitojeni kehittymistä valokuvista ja jännittyneenä mietin, mitä leffoja kunkin vuoden Halloweenina uskallan katsoa (yleensä päädyn lopulta piirrettyihin) mutta emmekö voisi säilyttää Halloweenin salamyhkäisyyttä pitämällä sitä "joidenkin muiden juhlana, joka on niin jännittävä, että minäkin haluan vähän kokeilla", jota "vähän niinkuin" vietämme?

Nojoo, tämän pienen saarnan jälkeen esittelen teille tämän vuoden omat Halloween -aikaansaannokseni:

Halloween-illan herkut; joskus yksinkertainen on paras.

Ostin tapani mukaan kurpitsan...
   
...joka sai tänään kasvot.


Ensi vuonna kokeilen tällaisia.

 


Katsoin Disney-uutuuden nimeltään Frankenweenie. Taattua Tim Burton -laatua. Burton kuuluu syksyyn kuin villasukat jalkaan. The nightmare before Christmas ja Corpse Bride ovat olleet osa Halloween-fiilistelyjäni jo vuosia.









Frankenweeniessä oli hauska biisi lopputunnarina (älä anna videon häiritä, pistä se vaikka pois, jos et ole piirrettyjen ystävä):

https://www.youtube.com/watch?v=-is1Teh1Q94 

Karen O:lla on muitakin hauskoja hyvänmielen biisejä, kannattaa kuunnella.

Nyt lähden googlailemaan kasvomaalauksia ja mietin, keksinkö tämän illan bileisiin jotain karmaisevaa.

Rauhallista Pyhäinpäivän viikonloppua! :)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti