perjantai 2. tammikuuta 2015

Uuden edessä

Vuodesta 2014 jäi tietysti päällimmäisenä mieleen se, että aloin odottaa lasta. Se oli viimeinen vuosi koskaan, jolloin en ole jonkun äiti.

Vietin alkuvuodesta hauskat synttärit tyttöjen kesken, kävimme toukokuussa Kroatiassa, teimme positiivisen raskaustestin pari viikkoa reissun jälkeen, juhlimme kesällä monien ystävien häitä ja olipa perheessä yhdet hauskat viisikymppisetkin. Syyskuussa minusta tuli ylpeä ja onnellinen täti maailman söpöimmälle tytölle, jota matkustin tapaamaan Espanjaan. Lokakuussa minusta tuli sijaistavana henkilönä myymäläpäällikkö, ja soihtu siirtyi jälleen etiäpäin 22.12.

En aloittanut montaa uutta harrastusta, kuten lupailin, enkä kokeillut niin montaa uutta asiaa kun kaavailin, mutta mullistuksia täynnä oli vuosi 2014.
Tulevan vuoden aikana elämä mullistuu jälleen aivan uusiin ulottuvuuksiin; lapsi, ensimmäinen oma koti ja työelämästä poissa oleminen varmaan päällimmäisinä pistävät tuttuun kuvioon vähän uutta vipinää ja säpinää.
Uuden vuoden aattona tulevalle vuodelle kilistellessä olisi yhtä hyvin voinut nostaa maljan elämää muuttaneelle, menneelle vuodelle; rohkeille päätöksille, jotka vaikuttavat loppuelämäämme, ja sattumille, jotka olivat tarkoitettuja tapahtuviksi.

Uudelle vuodelle toivon (mieheni toiveiden - vauva & rakkaus - lisäksi) ymmärrystä ja kärsivällisyyttä - edessä on varmasti tähänastisen elämämme väsynein vuosi, ja pitkää pinnaa ja joustavuutta tarvitaan. Ymmärrystä siihen, että kiukuttelu ja paha olo johtuu väsymyksestä ja kärsivällisyyttä kestää tämä varmasti ihana, mutta vaikea vaihe.
Toivon, että aika kuluisi hitaasti, ja että osaisin nauttia kaikista pienistä hetkistä, vaikka tuntuisi siltä kuin pää olisi täynnä hattaraa eikä ajatus kulje. Että jaksaisin toteuttaa luovaa puoltani nyt, kun en ole työelämässä. Että löytäisimme vuoden aikana ihanan kodin, jossa olisi enemmän tilaa ja jota saisimme laittaa mieleiseksemme. Että näkisimme kaukana asuvia perheenjäseniämme mahdollisimman pian.
Että lapsemme olisi terve.

Onnea ja iloa uudelle vuodelle 2015!





Loppuun kulttuurisuositus: Jos kaunis kuvataide kiinnostaa niin käy katsomassa Kuopion taidemuseon näyttely "Taiteilijatoveruutta - Helene Schjerfbeck, Ada Thilén, Helena Westermarck & Maria Wiik" (6.1.2015 saakka).
Oma suosikkini leideistä on Maria Wiik, jonka maalaus "Nukkuva italialaistyttö" on koristanut kotejani aina lapsuudesta saakka - tällä hetkellä se lepäilee seinää vasten eteisen pöydällä.
                   
                                

Nukkuvan italialaistytön tavoin unta ei ole tarvinnut houkutella lähipäivinä, päivälläkään...

Ikävä sinua, aurinko...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti