Thinspirations
Olen hyvällä menestyksellä kääntänyt herkkuhimoni vaate- ja laukkuhimoksi viimeisen viikon aikana. Neuvola-tädin suositeltua minulle herkkulakkoa olen epätoivoisesti kaivannut tilalle jotain, mitä mutustella.
Niinpä mutustelen pitsiä ja mohairvillaa. Hyvä puoli on se, että olen vastoin kaikkia todennäköisyyksiä laihtunut raskauden loppusuoralla ja löytänyt ale-hintaan laadukkaita (lempimerkin) vaatteita, joita en olisi raaskinut ostaa normaalihintaisina - huono puoli on se, että hyvälaatuiset ja -merkkiset vaatteet maksavat aika paljon vaikka ovat -50% alennuksessa.
No, mulla on ensi viikolla synttärit. Saa itselleenkin ostaa synttärilahjan (tai kaksi), saahan?
Suuntasin tänään H&M:lle ostamaan lisää imetysliivejä, ja katselin samalla läpi alennusrekissä seisovat mamma-vaatteet. Sitten syttyi lamppu: Miksi ihmeessä selailen näitä kaapuja?! Koko kauppa täynnä kevään uutuuksia ja normaalikokoisia vaatteita, minunhan pitäisi selailla niitä! Ostaa en vielä uskalla (ne, mitä ostin ale:sta, ovat neuletakkimallisia); on kivempi olla varma koosta ja sovitella puseroita sitten, kun ne voi oikeasti vetää alas asti. Mutta parin viikon päästä mahdun jälleen tavallisiin paitoihin, ah! Aion kyllä juhlia kyseistä tapahtumaa tekemällä kunnon ostosreissun, kunhan palaudun, jaksan ja ehdin.
Sain jo "thinspiraatioita"; hymy nousi naamalle kun näin itseni pitämässä pillifarkkuja ja siistiä, valkoista, kepeästi laskeutuvaa satiinipaitaa ja sen päällä napamittaista, 3/4-hihaista, tummanvihreää neuletta jossa kimaltavat koristekivet (bongattu H&M:llä), jalassa makeat bootsit ja olalla iso laukku...
(Mutta voinko ostaa koristekivipaidan, kun minulla on vauva jota pitää sylissä? Auttaisiko jos vauvan ja paidan välissä on rätti? Tai jos pidän vauvaa vähän alempana? Tai ehkä pidän paitaa yllä, kun käyn treffaamassa tyttökavereita ja bébé nukkuu onnellisesti vasten isänsä puuvillanpehmeää rintaa kotona...)
This is what I had in mind:
Odotan jo innolla sitä, miten imetys karistaa ne muutamat kilot, jotka haluan saada pois kesäksi. Tavoite on päästä normaalipainoon kesäkuuhun mennessä. Olen tosi kiitollinen nahalleni, ettei se ole (ainakaan vielä) revennyt yhtään vaan venynyt kiltisti kasvun (ja jo aika valtavien, sisältäpäin tulevien pylly-työntöjen) mukana. Se antaa toivoa siitä, että vaikka löysää nahkaa jää, saa vatsan alueen ajan kanssa kyllä näyttämään jälleen normaalilta. On toisaalta hyvä, ettei ole ollut mitenkään bikini-fitness-kuntoinen ikinä; eipähän ole hirveän työn takana päästä entisiin mittoihin ;) Herkkujen selkeä vähentäminen on tuntunut hyvältä - näinhän minun olisi pitänyt koko äitiysloma-aika syödä... Ihokin kiittää, kun liika sokeri karsiutuu pois, eikä jo orastanutta kaksoisleukaa tule yhtään ikävä.
Parhaiten viime viikon aikana makeanhimoon ovat auttaneet Valio Plus -maitokaakao (joo, ei varmaan mitään terveellisintä, mutta parempi vaihtoehto kuin suklaa, ja on oiva apu myös aamuyön supernälkään, joka herättää parina yönä viikossa klo 04-05) sekä Fitness-murot. Ne murot, joissa on jugurttipäällysteisiä mukana, ovat ehkä myös vähän syntiä, mutta on niissä myös kylläisyyttä tuovaa täysjyvää, eikä niitä jugurttipäällysteisiä muroja ole joukossa montaa kappaletta (tää on sama, kun ostat "pähkinäistä mysliä", jossa on loppujen lopuksi 50% hiutaleita, 20% sokeria, 25% rusinoita ja jopa 5% luvattuja pähkinöitä). Myös soijajugurteista, pähkinöistä ja teestä on ollut apua. Ruoka-aikoja kannattaa myös kellottaa; kolmen tunnin välein on hyvä syödä, ei useammin eikä harvemmin. Pahimpina päivinäni saatoin syödä herkkuvälipaloja pariinkin otteeseen päivässä - kuka voisi vastustaa jääkaapissa ihanasti mehustunutta kakkua teekupillisensa kanssa?
No, nytpä ei leivota vähään aikaan.
(Ensi viikolla on kuitenkin ehkä pakko ostaa Runebergit synttärikahveille).
Tyylikkäistä naisista lukeminen (=raskattaret kirjassa "Kuinka kasvattaa bébé") sekä heitä televisiosta katsominen (=Beverly Hillsin naiset sarjassa Devious Maids) ovat myös thinspiroivaa puuhaa.
Not a total waste (vaiko waist? ;) ) of time, I say!
PS. Vauvan koko ultrataan ensi maanantaina, jos pääsemme siihen asti yhes koos! Neuvola-hoitsu kertoi myös huojentavan tarinan arviosta, joka oli mennyt kilolla yläkanttiin, kun kyseessä oli kaltaiseni lyhyt (~160cm) odottaja. Jes!
(Kuvien vaatteet järjestyksessä: Valkoinen toppi Saint Tropez / Zalando, Valkoinen tunika Modström / Zalando, Neulepaita H&M, Farkut Oasis / Zalando, Laukut Cowboysbelt ja Gerry Weber / Zalando, Kengät Pier One / Zalando ja ihanasti laskeutuva poninhäntä / Lauren Conrad)
Niinpä mutustelen pitsiä ja mohairvillaa. Hyvä puoli on se, että olen vastoin kaikkia todennäköisyyksiä laihtunut raskauden loppusuoralla ja löytänyt ale-hintaan laadukkaita (lempimerkin) vaatteita, joita en olisi raaskinut ostaa normaalihintaisina - huono puoli on se, että hyvälaatuiset ja -merkkiset vaatteet maksavat aika paljon vaikka ovat -50% alennuksessa.
No, mulla on ensi viikolla synttärit. Saa itselleenkin ostaa synttärilahjan (tai kaksi), saahan?
Suuntasin tänään H&M:lle ostamaan lisää imetysliivejä, ja katselin samalla läpi alennusrekissä seisovat mamma-vaatteet. Sitten syttyi lamppu: Miksi ihmeessä selailen näitä kaapuja?! Koko kauppa täynnä kevään uutuuksia ja normaalikokoisia vaatteita, minunhan pitäisi selailla niitä! Ostaa en vielä uskalla (ne, mitä ostin ale:sta, ovat neuletakkimallisia); on kivempi olla varma koosta ja sovitella puseroita sitten, kun ne voi oikeasti vetää alas asti. Mutta parin viikon päästä mahdun jälleen tavallisiin paitoihin, ah! Aion kyllä juhlia kyseistä tapahtumaa tekemällä kunnon ostosreissun, kunhan palaudun, jaksan ja ehdin.
Sain jo "thinspiraatioita"; hymy nousi naamalle kun näin itseni pitämässä pillifarkkuja ja siistiä, valkoista, kepeästi laskeutuvaa satiinipaitaa ja sen päällä napamittaista, 3/4-hihaista, tummanvihreää neuletta jossa kimaltavat koristekivet (bongattu H&M:llä), jalassa makeat bootsit ja olalla iso laukku...
(Mutta voinko ostaa koristekivipaidan, kun minulla on vauva jota pitää sylissä? Auttaisiko jos vauvan ja paidan välissä on rätti? Tai jos pidän vauvaa vähän alempana? Tai ehkä pidän paitaa yllä, kun käyn treffaamassa tyttökavereita ja bébé nukkuu onnellisesti vasten isänsä puuvillanpehmeää rintaa kotona...)
This is what I had in mind:
Odotan jo innolla sitä, miten imetys karistaa ne muutamat kilot, jotka haluan saada pois kesäksi. Tavoite on päästä normaalipainoon kesäkuuhun mennessä. Olen tosi kiitollinen nahalleni, ettei se ole (ainakaan vielä) revennyt yhtään vaan venynyt kiltisti kasvun (ja jo aika valtavien, sisältäpäin tulevien pylly-työntöjen) mukana. Se antaa toivoa siitä, että vaikka löysää nahkaa jää, saa vatsan alueen ajan kanssa kyllä näyttämään jälleen normaalilta. On toisaalta hyvä, ettei ole ollut mitenkään bikini-fitness-kuntoinen ikinä; eipähän ole hirveän työn takana päästä entisiin mittoihin ;) Herkkujen selkeä vähentäminen on tuntunut hyvältä - näinhän minun olisi pitänyt koko äitiysloma-aika syödä... Ihokin kiittää, kun liika sokeri karsiutuu pois, eikä jo orastanutta kaksoisleukaa tule yhtään ikävä.
Parhaiten viime viikon aikana makeanhimoon ovat auttaneet Valio Plus -maitokaakao (joo, ei varmaan mitään terveellisintä, mutta parempi vaihtoehto kuin suklaa, ja on oiva apu myös aamuyön supernälkään, joka herättää parina yönä viikossa klo 04-05) sekä Fitness-murot. Ne murot, joissa on jugurttipäällysteisiä mukana, ovat ehkä myös vähän syntiä, mutta on niissä myös kylläisyyttä tuovaa täysjyvää, eikä niitä jugurttipäällysteisiä muroja ole joukossa montaa kappaletta (tää on sama, kun ostat "pähkinäistä mysliä", jossa on loppujen lopuksi 50% hiutaleita, 20% sokeria, 25% rusinoita ja jopa 5% luvattuja pähkinöitä). Myös soijajugurteista, pähkinöistä ja teestä on ollut apua. Ruoka-aikoja kannattaa myös kellottaa; kolmen tunnin välein on hyvä syödä, ei useammin eikä harvemmin. Pahimpina päivinäni saatoin syödä herkkuvälipaloja pariinkin otteeseen päivässä - kuka voisi vastustaa jääkaapissa ihanasti mehustunutta kakkua teekupillisensa kanssa?
No, nytpä ei leivota vähään aikaan.
(Ensi viikolla on kuitenkin ehkä pakko ostaa Runebergit synttärikahveille).
Tyylikkäistä naisista lukeminen (=raskattaret kirjassa "Kuinka kasvattaa bébé") sekä heitä televisiosta katsominen (=Beverly Hillsin naiset sarjassa Devious Maids) ovat myös thinspiroivaa puuhaa.
Not a total waste (vaiko waist? ;) ) of time, I say!
PS. Vauvan koko ultrataan ensi maanantaina, jos pääsemme siihen asti yhes koos! Neuvola-hoitsu kertoi myös huojentavan tarinan arviosta, joka oli mennyt kilolla yläkanttiin, kun kyseessä oli kaltaiseni lyhyt (~160cm) odottaja. Jes!
(Kuvien vaatteet järjestyksessä: Valkoinen toppi Saint Tropez / Zalando, Valkoinen tunika Modström / Zalando, Neulepaita H&M, Farkut Oasis / Zalando, Laukut Cowboysbelt ja Gerry Weber / Zalando, Kengät Pier One / Zalando ja ihanasti laskeutuva poninhäntä / Lauren Conrad)
Kommentit
Lähetä kommentti