Lomaterveiset, meriterveiset, Turrrku-terveiset!

Vietimme viime viikolla lomaa Turussa, tuossa ihanan kultturellissa kesäkaupungissa.
(Termi "kesäkaupunki" ihmetyttää hieman; eivätkö kaikki kaupungit -ainakin Rovaniemestä etelään- ole "kesäkaupunkeja" eli parhaimmillaan kesällä?)


Turku on kaupunki, jossa molemmat olimme käyneet vain ohimennen, joten oli mukavaa tutustua siihen lähemmin. Asuimme kaukana keskustasta, mutta autolla pääsimme nauttimaan kaupoista (löysin kahdet kesäkengät ja paidan), leffateatterista (Angelina Jolien Maleficent) sekä Aurajoen rannan ihanasta tunnelmasta.

Perjantai-ilta oli upean aurinkoinen, ja nappasimme juuri oikeaan aikaan paikat Tintå -ravintolan terassilta, jossa nautimme puoliksi-ja-puoliksi salami-punasipuli- sekä jokirapu-kampasimpukkapizzat. Nam! Listalla oli myös mansikka-vuohenjuustopizzaa (!), mutta pysyttäydyimme näissä vähän tutummissa (tosin Tampereen Vohvelikahvilassa olen nauttinut ihanat mansikka-vuohenjuusto-kermavaahtovohvelit). Pisteet Tintålle pizzojen lisäksi tosi ystävällisestä palvelusta!



Istuimme hetken myös Aussie Barin terassilla. Turun aussibaari kelluu Aurajoessa; se on paikalleen ankkuroitu jokilaiva - tuttu näky mm. Amsterdamissa matkanneille. Meininki oli juuri niin rento kuin aussibaarissa voi olettaa. Aurinko paahtoi niin kuumasti, että oli pakko valita varjopaikat - harvinaista Suomessa; yleensä aurinkoon oikein hyökkää, koska sitä näkee niin harvoin. Hyvät säät kyllä suosivat reissuamme muutenkin.


Kävimme Ruissalossa rantaretkellä. Saavuimme paikalle jo yhdentoista aikaan aamulla, ja tuuli oli yllättävän viileä. Onneksi ilma lämpeni äkkiä, ja tämäkin vilukissa sai vihdoin karistaa pyyhettä ja pitkää paitaa ympäriltään. Maisemat olivat KAUNIIT, varsinkin saloon vievä, puitten, peltojen ja luonnonkukkien reunustama ajotie. Olisi tehnyt mieli hypätä autosta, kävellä koko pitkä tie rannalle asti ja napsia matkalla kännykkä täyteen kuvia (järkkärikin ois jossain vaiheessa kiva, vink vink, joulupukki!). Ensi kerralla pysähdymme varmasti vielä tien varrella sijaitsevaan (huvila-)kahvilaan, se näytti niin houkuttelevalta!



Sunnuntaina lomaviikkomme päättyi pitkään mielessä pyörineeseen leffaan, kun telkkarista tuli Demi Mooren jännäri "Half Light". Tästä leffasta tulee aina mieleen yksi elämäni parhaimmista kesistä; olin töissä lehtimyyjänä, ja sain itse valita tulenko aamu- vai iltavuoroon, ja se oli kesä, jolloin vietin erään ystäväni kanssa tosi tiiviisti aikaa. Hän asui lähellä työpaikkaani ja harvase ilta pistin viestiä työpaikalle, että "Tulenkin iltaan". Paahduimme auringon alla Majaniemen idyllisellä puutarhamökkialueella, kävimme lammessa uimassa, suuntasimme auton kohti videovuokraamoa (mitä ei muuten tehdä enää!) ja ostimme pussilliset irtokarkkia. Vuokrasimme hyviä jännäreitä ja tutisimme peiton alla kauhuissamme. Nukuimme myöhään ja ystäväni luota kispailin suoraan töihin.
Tuo kesä oli täynnä jännitystä tulevaisuuden suhteen, ihanaa "I´m not a girl, not yet a woman" -aikaa. En unohda sitä kesää ikinä!
Tuo kyseinen "Half Light" -leffa muodostuu klassikoksi ihan maisemiensakin takia - yhtä kylmät väreet nostattavaa kaunista valokuvaa koko parituntinen! Trilleri on myös lempi-genreni elokuvissa (pitäisikin katsoa pitkästä aikaa Nicole Kidmanin The Others, siinä on myös karmiva tunnelma, mutta rakastan niitä asuja ja sitä taloa...). Muita hyviä kesäleffoja ovat mm. Hitchcockit; Linnut, Vertigo ja Takaikkuna. Sex and the City:n uusinnat saavat pyöriä minun puolestani vaikka joka kesä maailman loppuun saakka - miten kutkuttavan turvallista on kuulla nuo samat, sata kertaa nauretut lausahdukset kuten "A martini´s not enough - I need a Fucktini!" ja kuulla tuo tanssijalkaa vipattava tunnari miljoonatta kertaa.

Ihanaa, että kesä on tullut vihdoin! Toissailtana katselimme leffaa illalla, ukkonen jyristeli jossain vähän kauempana ja ilma oli painostava, mutta...
"Ei saa tätä tunnelmaaaa kun vain (kesäisin)!"


Eilen meillä oli rakkaani kanssa myöhäisen illan uintitreffit Vänärillä. Miten ihanaa - voit sopia uintitreffit järvelle puoli kymmeneltä illalla! Järvivesi oli kalisuttavan viileää jo tuohon aikaan, mutta ajatus oli tärkein.
Kesä on ihmisen parasta aikaa!


Kuuman päivän jälkeinen rentoutumishetki tuulettimen huristellessa viileä(mpä)ä ilmaa auringon paahtamalle iholle, päällä jotain tosi kevyttä, kylmä juomalasi huurustuu ikkunalaudalla ja hikoilee kristallihelmiä, silmät painuvat vaistomaisesti kiinni ja rakkaan päivettyneillä kasvoilla näkee lapsuuden viattoman uneliaisuuden (tiedättekö ne uneliaat, vähän kuumottavat kasvot, niin levolliset, että jo katseleminen alkaa nukuttaa itseäänkin?).

Keksitkö mitään suloisempaa?




Kommentit

Näistä lukijani tykkäsivät